top of page

Kehon ja mielen yhteyden valmennus arjessa

3 päivää sitten
10 min käytetty lukemiseen

Et voi aina ajatella itseäsi rauhalliseksi, jos kehosi käy ylikierroksilla. Kehon ja mielen yhteys -valmennus auttaa huomaamaan, miten tunteet, ajatukset ja keholliset tuntemukset liittyvät toisiinsa ja miten tätä yhteyttä voi hyödyntää arjessa.

 

Ehkä tunnistat tilanteen: mielessä pyörii sama ajatus, hartiat kiristyvät ja hengitys muuttuu pinnalliseksi. Se ei tarkoita, että sinussa olisi jotain vialla. Aalto-yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että eri tunteet tuntuvat kehossa eri tavoin. Kun opit pysähtymään näiden viestien äärelle, voit tunnistaa omat reaktiosi aiempaa selkeämmin.

 

Tässä artikkelissa tutustut siihen, miten kehoskannaus, läsnäolo ja ajattelutapojen tarkastelu voivat auttaa löytämään uusia toimintatapoja. Saat myös käsityksen siitä, miten ammattilaisen ohjaama valmennus voi tukea muutosta, kun pelkkä asian ymmärtäminen ei riitä. Tarkastelemme kehon ja mielen vuorovaikutusta myös psykosomatiikan näkökulmasta, jotta näet, mitä valmennuksessa voidaan tutkia ja harjoitella.

 

 

Sisällysluettelo

 

 

Kuinka kehon ja mielen yhteyden valmennuksessa lähdetään liikkeelle?

 

Valmennus alkaa siitä, että tilanteesi ja tavoitteesi sanoitetaan yhdessä. Suomessa pätevää valmentajaa valitessa tarkastele hänen osaamistaan, työskentelytapansa selkeyttä ja kykyään rajata valmennus suhteessa hoitoon.

 

Asennon vaikutus mielialaan ja ajatteluun

 

Asento vaikuttaa siihen, miltä tilanne tuntuu. Ryhdikäs ja avoin asento voi lisätä itsevarmuutta ja päättäväisyyttä. Valmennuksessa voit tutkia tätä kokemuksen kautta: miltä kehossa tuntuu istua kumarassa, ja mikä muuttuu, kun jalat tukevat lattiaa?

 

Ennen palaveria voit esimerkiksi hengittää muutaman kerran syvään ja suoristaa ryhtiäsi. Tarkoitus ei ole löytää täydellistä asentoa, vaan huomata, miten hengitys, jännitys ja ajatukset tilanteesta muuttuvat. Seuraa kokemusta viikon ajan: toistuuko sama yhteys eri tilanteissa?

 

Valmentaja auttaa erottamaan havainnon tulkinnasta. Hartioiden jännitys on kehollinen tuntemus, ajatus palaverin epäonnistumisesta taas tulkinta. Ero on pieni mutta tärkeä, sillä se voi avata tilaa valita, miten toimit seuraavaksi.

 

Pätevän keho-mielivalmentajan valinta

 

Selvitä, mihin valmentajan työskentely perustuu ja miten tapaaminen etenee. Hyvä valmentaja kertoo harjoitusten tarkoituksen, kuuntelee tavoitteitasi ja sovittaa työskentelyn tilanteeseesi. Kiinnitä huomiota myös siihen, miten hän erottaa valmennuksen lääketieteellisestä hoidosta.

 

Voit arvioida valmennuksen sopivuutta kysymällä, miten siinä käsitellään esimerkiksi palaverijännitystä tai toistuvaa ylivireyttä. Selkeä vastaus kuvaa konkreettisen työskentelytavan, kuten hengityksen ja asennon havainnointia, eikä lupaa tiettyä lopputulosta. Valmentaja tukee oivalluksia, mutta ei diagnosoi kipua tai korvaa terveydenhuoltoa.

 

Tietoisuustaitoharjoituksessa huomio palautetaan tähän hetkeen. Valmentaja voi ohjata sinua huomaamaan hengityksen, jalkojen kosketuksen lattiaan ja ajatusten liikkeen. Tarkoitus ei ole tyhjentää mieltä, vaan huomata, mitä tapahtuu ennen kuin tuttu reaktio vie mukanaan.

 

Neurolingvistiseen ohjelmointiin perustuvassa mielikuvatyöskentelyssä voidaan harjoitella tunnetilan yhdistämistä ankkuroituun kokemukseen. Valmentaja auttaa palauttamaan mieleen tilanteen, jossa tunsit varmuutta, ja liittämään siihen sovitun eleen tai muun kehollisen muistutuksen. Harjoitusta tutkitaan rauhassa: tuntuuko yhteys luontevalta ja missä arjen tilanteessa siitä voisi olla hyötyä?

 

Kivun yhteydessä valmennuksessa voidaan tarkastella, miten kuormittava tilanne, tunne ja kehon reaktio liittyvät toisiinsa. Esimerkiksi niska voi jännittyä työpäivän aikana. Silloin huomio kohdistuu sekä tuntemukseen että sitä ympäröivään tilanteeseen. Tämä ei tarkoita, että kivun syy olisi aina psyykkinen.

 

Valmentaja voi auttaa sinua tunnistamaan jännitystä ja löytämään rauhallisempia tapoja kohdata arjen tilanteita. Jos kipu huolestuttaa tai oireet vaativat tutkimista ja hoitoa, valmennus ei korvaa terveydenhuollon arviota. Kehollinen työskentely tukee itsetuntemusta, mutta ei lupaa poistaa kipua.

 

Kehoskannaus ja omien tuntemusten havainnointi valmennuksessa

 

Valmennuksessa kehoskannaus tarkoittaa huomion suuntaamista kehon tuntemuksiin. Valmentaja voi pyytää sinua pysähtymään ja huomaamaan, mitä kehossa tapahtuu juuri nyt. Tarkoitus ei ole löytää oikeaa vastausta, vaan huomata esimerkiksi pinnallinen hengitys, vatsan puristus tai käsien lämpö.

 

Voit aloittaa harjoituksen lyhyellä kehoskannauksella. Valmentaja ohjaa huomion kehon eri alueille ja antaa aikaa havaintojen tekemiseen. Tuntemusta ei tarvitse muuttaa tai selittää heti. Työpäivän jälkeen saatat esimerkiksi huomata leukaperien kiristyksen, vaikka et tiedostanut jännitystä päivän aikana.

 

Aalto-yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että yleisimmät tunteet aiheuttavat voimakkaita kehollisia tuntemuksia ja että eri tunteet tuntuvat kehossa eri tavoin. Tämä auttaa ymmärtämään, miksi sama tilanne voi herättää esimerkiksi levottomuutta vatsassa tai painetta rinnassa. Kehollinen havainto ei kuitenkaan yksin kerro tunteen syytä.

 

Valmentaja voi auttaa yhdistämään tuntemuksen sitä edeltäneeseen tilanteeseen. Hän voi kysyä, mitä tapahtui ennen vatsan kiristymistä tai millainen ajatus nousi mieleen. Esimerkiksi viestin odottaminen voi herättää jännitystä, jonka huomaat vasta kehossasi. Näin saat uuden näkökulman omaan reaktioosi.

 

Havainnointi etenee usein kolmessa vaiheessa: huomaat tuntemuksen, kuvailet sitä ja tutkit sen yhteyttä tilanteeseen. Valmentaja voi kysyä, missä kohtaa kehoa tunne tuntuu, millainen se on ja muuttuuko se, kun kiinnität siihen huomiota. Konkreettinen kuvaus, kuten ”hartioissa on painetta”, kertoo kokemuksesta enemmän kuin nopea arvio ”olen vain stressaantunut”.

 

Jos tuntemusta on vaikea nimetä, valmentaja voi tarjota vaihtoehtoja: tuntuuko olo lämpimältä vai viileältä, jännittyneeltä vai raskaalta? Kysymykset auttavat pysähtymään kokemuksen äärelle arvostelematta. Kiireisen päivän jälkeen saatat huomata ensin levottomuuden ja vasta sitten väsymyksen.

 

Kehoskannaus voi auttaa huomaamaan, mitä arjen tilanteissa tapahtuu. Valmennuksessa voidaan tarkastella kehon reaktioita ennen vaikeaa keskustelua, sen aikana ja sen jälkeen. Kun tunnistat toistuvan merkin, kuten hengityksen pidättämisen, opit lisää omasta toimintatavastasi. Tavoitteena on ymmärtää yhteyttä, ei pakottaa kehoa rauhoittumaan.

 

Jos kehon tuntemukset tuntuvat voimakkailta, valmentaja voi hidastaa harjoitusta tai suunnata huomion ympäristöön. Tuolin tuki tai jalkojen kosketus lattiaan voi esimerkiksi auttaa palaamaan tähän hetkeen. Harjoitus sovitetaan kokemukseesi, jotta kehoskannaus on tutkiva hetki eikä suoritus, jossa pitäisi löytää tietty tunne.

 

Päivittäinen kehoskannaus voi auttaa harjoittamaan kehon ja mielen yhteyden havainnointia. Valitse rauhallinen hetki ja etene omaan tahtiisi. Aloita kysymällä, mitä huomaat kehossasi juuri nyt. Kuvaile havainto konkreettisesti ja jätä tulkinta myöhemmäksi. Jos huomio harhailee, palauta se lempeästi kehon tuntemuksiin. Harjoitus voi tuntua joka kerta erilaiselta, eikä siitä tarvitse saada erityistä tulosta.

 

Valmennuksessa voit kertoa, millaisia havaintoja kehoskannaus herätti, mihin huomiosi kiinnittyi tai mikä jäi epäselväksi. Valmentaja auttaa tutkimaan kokemusta kysymällä, mitä itse ajattelet sen merkitsevän. Jos sanoja ei löydy heti, kuvaile tuntemusta sen sijainnin, voimakkuuden tai laadun kautta. Havaintoa ei tarvitse tulkita eikä sen perusteella tarvitse toimia. Voitte yhdessä päättää, jatkatteko sen tutkimista vai siirrytte johonkin muuhun. Näin kehoskannaus pysyy tarpeisiisi sopivana harjoituksena.

 

Kehotietoisuus ja läsnäolo

 

Valmennuksessa läsnäoloa harjoitellaan kehollisesti, ei vain keskustelemalla. Valmentaja voi ohjata sinua huomaamaan hengityksen rytmin ja jalkojen tuen lattiaa vasten. Kiireisen työpäivän jälkeen huomio saattaa olla jo seuraavassa tehtävässä. Harjoituksessa palaat hetkeksi siihen, mitä kehossasi tapahtuu juuri nyt.

 

Hengitysharjoitus on yksi valmennuksessa käytettävistä työkaluista. Hermoston säätelyyn suositellaan viiden minuutin harjoitusta päivittäin. Valmentaja voi ohjata sinua seuraamaan luontaista sisään- ja uloshengitysrytmiäsi. Jos hengityksen laskeminen tuntuu sopivalta, yksi esimerkki on neljän sekunnin sisäänhengitys ja kahdeksan sekunnin uloshengitys. Tahti ei ole suoritus.

 

Toinen vaihtoehto on 4-6-8-hengitystekniikka. Siinä sisäänhengitys kestää neljä sekuntia, hengitystä pidätetään kuusi sekuntia ja uloshengitys kestää kahdeksan sekuntia. Valmennuksessa ohjaaja seuraa, miltä harjoitus tuntuu sinusta. Jos pidätys lisää jännitystä, huomio voidaan palauttaa luontaiseen hengitykseen ilman laskemista.

 

Läsnäoloon kuuluu myös ajatuksen ja tunteen huomaaminen ennen automaattista toimintaa. Kuvittele, että saat napakan viestin työtoverilta. Valmentaja voi auttaa tutkimaan, mitä huomaat ensin: kiristyvätkö kädet, herääkö ärtymys vai tuleeko halu vastata heti? Kun reaktion ketju tulee näkyväksi, se ei enää ole ainoa mahdollinen tapa toimia.

 

Stressaavan tilanteen jälkeen valmentaja voi ohjata lempeää ravistelua palautumisen tueksi. Riidan jälkeen keho saattaa jäädä jännittyneeksi, vaikka keskustelu on jo päättynyt. Ravistelun aikana voit huomata, missä liike tuntuu ja muuttuuko olosi. Harjoituksen tarkoitus on tukea palautumista, ei pakottaa tunnetta pois.

 

Valmentaja sovittaa harjoituksen tilanteeseesi ja auttaa löytämään sopivan tavan pysähtyä. Yhdelle sopii hengityksen seuraaminen, toiselle ympäristön havainnointi, kuten huoneen värien nimeäminen. Voit myös sanoa: ”Tämä tuntuu minusta liian nopealta.” Palautteesi auttaa valmentajaa muokkaamaan harjoitusta.

 

Kehotietoisuus vahvistuu, kun huomaat pieniä muutoksia arjen tilanteissa. Ennen puhelua voit esimerkiksi tunnistaa kiireen kehossasi ja sen jälkeen huomata, rauhoittavatko muutamat luonnolliset hengitykset tahtia. Valmennuksessa tarkastellaan, mitä teit ja mitä siitä seurasi. Näin harjoitus liittyy omaan elämääsi eikä jää irralliseksi tekniikaksi.

 

Läsnäolon ei tarvitse onnistua täydellisesti. Jos huomio karkaa harjoituksen aikana, valmentaja ohjaa sen takaisin johonkin konkreettiseen, kuten istuimen tukeen tai käsien asentoon. Huomion palauttaminenkin on harjoitusta. Valmennuksessa voit tutkia, mitkä keinot tukevat sinua arjessa ja milloin niitä on luontevaa käyttää.

 

Kehon ja mielen yhteys valmennus

 

Ajattelu- ja toimintatapojen tarkastelu valmennuksessa

 

Valmennuksessa tarkastellaan, mitä tapahtuu ennen tuttua reaktiotasi. Palautteen saaminen voi esimerkiksi herättää ajatuksen epäonnistumisesta, minkä jälkeen saatat puolustautua tai vaieta. Valmentaja auttaa jäsentämään tilanteen vaihe vaiheelta: mitä tapahtui, miten tulkitsit sen, miten kehosi reagoi ja mitä teit. Näin toistuva ketju tulee näkyväksi ilman syyllistämistä.

 

Ajatus ei ole sama asia kuin fakta. Jos mieleesi nousee ”minun täytyy onnistua kaikessa”, valmentaja voi kysyä, missä tilanteissa tämä sääntö vaikuttaa. Työtehtävän viivästyminen saattaa esimerkiksi tuntua todisteelta omasta riittämättömyydestä. Tulkinnan tarkastelu auttaa ymmärtämään, miksi pieni vastoinkäyminen tuntuu niin suurelta.

 

Toimintatapojasi tutkitaan konkreettisten arjen tilanteiden avulla. Valmentaja voi pyytää sinua kuvaamaan viimeisimmän kerran, kun sanoit kyllä, vaikka olisit halunnut kieltäytyä. Mitä pelkäsit tapahtuvan? Miltä kehossa tuntui? Tällaiset kysymykset voivat paljastaa, miten omien rajojen sivuuttaminen liittyy turvan tai hyväksynnän tarpeeseen.

 

Kun tunnistat toimintamallin, valmentaja auttaa etsimään vaihtoehtoja. Automaattisen myöntymisen sijaan voit esimerkiksi harjoitella lausetta: ”Palaan tähän myöhemmin.” Tarkoitus ei ole muuttaa kaikkea kerralla. Uuden vastauksen kokeileminen tutussa tilanteessa auttaa huomaamaan, mitä muutos sinussa herättää.

 

Valmennuksessa voidaan tarkastella myös läheisyyteen liittyviä odotuksia. Jos et vastaa viestiin heti, saatat huomata pelkääväsi toisen suuttuvan. Valmentaja auttaa tutkimaan, mihin odotus perustuu ja miten se ohjaa valintojasi. Samalla huomioidaan kehon reaktio, kuten vatsan jännittyminen tai tarve tarttua puhelimeen.

 

Kun ymmärrät reaktiosi taustaa, voit valita, mitä todella haluat tehdä. Tunnetta ei silti tarvitse sivuuttaa. Valmentaja voi auttaa erottamaan tunteen, tarpeen ja teon: pettymys voi esimerkiksi kertoa odotuksesta, mutta se ei määrää, miten vastaat toiselle. Erottelu antaa tilaa harkinnalle.

 

Uuden toimintatavan harjoittelu alkaa tavoitteesta, joka on sinulle merkityksellinen. Valmentaja voi auttaa tekemään siitä konkreettisen: kerrot seuraavassa keskustelussa oman näkemyksesi ennen kuin vetäydyt. Tapaamisen jälkeen voitte tutkia kokemusta yhdessä. Mikä helpotti? Missä kohtaa vanha tapa palasi? Havaintojen pohjalta löytyy seuraava askel.

 

Muutoksen tekeminen ei edellytä, että olisit aina valmis tai täysin varma. Valmennuksessa voidaan tunnistaa ristiriita: haluat muutosta, mutta tuttu tapa tuntuu turvallisemmalta. Rajojen asettaminen voi esimerkiksi herättää sekä helpotusta että syyllisyyttä. Kun molemmat puolet tulevat näkyviin, työskentely pysyy kiinni omassa kokemuksessasi.

 

Psykosomatiikka ja mielen sekä kehon vuorovaikutus

 

Kehon ja mielen yhteys näkyy valmennuksessa siinä, että ajatuksia, tunteita ja kehollisia reaktioita tarkastellaan rinnakkain. Kiire voi esimerkiksi pinnallistaa hengitystä ja vaikeuttaa keskittymistä. Harjoitusten avulla voit huomata näitä yhteyksiä ja kohdata tilanteita tietoisemmin sen sijaan, että keskittyisit vain hallitsemaan oiretta.

 

Aalto-yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että yleisimmät tunteet aiheuttavat voimakkaita kehollisia tuntemuksia ja eri tunteet tuntuvat kehossa eri tavoin. Tunteiden kehollisia vaikutuksia kartoitettiin noin 700 suomalaisen, ruotsalaisen ja taiwanilaisen osallistujan avulla. Tulos auttaa ymmärtämään, miksi esimerkiksi pelko ja ilo eivät tunnu kehossa samalla tavalla.

 

Psykosomatiikalla viitataan mielen ja kehon vuorovaikutuksen tarkasteluun. Lääkärit tunnistivat 1800-luvulla fyysisiä oireita, joille ei löytynyt elimellistä selitystä. Franz Alexander kehitti psykosomaattisia sairauksia koskevan teoriansa 1930-luvulla. Psykoneuroimmunologian tutkimus puolestaan alkoi 1970-luvulta alkaen haastaa mielen ja kehon tiukkaa kahtiajakoa.

 

Kehon ja mielen yhteyttä käsittelevä valmennus eroaa psykoterapiasta ja personal trainerin ohjaamasta liikuntavalmennuksesta tavoitteensa perusteella. Valmennuksessa tarkastellaan arjen toimintamalleja ja kehollisia reaktioita. Psykoterapia on mielenterveyden hoitoa, kun taas liikuntavalmennus keskittyy liikuntaan ja harjoitteluun.

 

Valmennus voi sopia sinulle, jos haluat ymmärtää esimerkiksi työpaineen, rajojen tai ihmissuhteiden vaikutusta omaan oloosi. Voit tutkia, mitä kehossasi tapahtuu ennen kuin vetäydyt keskustelusta tai otat lisää vastuuta. Tavoitteena on arjen muutos, ei diagnoosin tekeminen.

 

Keholliset harjoitukset voivat tuntua epämukavilta, jos huomio kiinnittyy vaikeisiin tunteisiin tai kipuun. Kerro ohjaajalle, jos harjoitus tuntuu liian voimakkaalta, ja pyydä taukoa tai toisenlaista työskentelytapaa. Valmennus ei korvaa terveydenhuollon arviota, jos oire vaatii tutkimista tai hoitoa.

 

Valmennusta valitessasi tarkastele palvelukuvauksesta, miten työskentely toteutetaan. Lähitapaamisen sijainti vaikuttaa siihen, sopiiko se sinulle, kun taas etätapaaminen ei samalla tavalla sido tiettyyn paikkakuntaan. Sisältö ja käytetyt harjoitukset auttavat arvioimaan, vastaako valmennus sitä, mitä haluat tutkia.

 

Keskeinen oivallus on, ettei kehollinen oire yksin selitä sen syytä. Esimerkiksi jännittynyt leuka voi liittyä kiireeseen, tapaan pidätellä sanoja tai johonkin muuhun tilanteeseen. Valmennuksessa yhteyttä tutkitaan rauhassa ja käytännön esimerkkien kautta. Jos haluat syventää tätä työskentelyä, tutustu valmennukseen.

 

Kehon ja mielen yhteyden valmennus arjessa etenee rauhassa ja omaa tahtia kuunnellen. Kehon tuntemuksia voi tarkastella yhdessä ajatusten ja tunteiden kanssa ilman, että niille annetaan heti yhtä selitystä. Huomio voi kohdistua tilanteeseen, esiin nouseviin tarpeisiin ja siihen, missä omat rajat tuntuvat. Varmoja tulkintoja ei tarvita: havainto voi jäädä kysymykseksi, jota lähestytään vähitellen. Olennaista on, että työskentely tuntuu riittävän turvalliselta ja etenemisestä voi keskustella ohjaajan kanssa. Jos kehoon keskittyminen lisää epämukavuutta, harjoituksen voi keskeyttää tai sitä voi muokata. Kehon viesteihin tutustuminen ei siis tarkoita oireiden selittämistä pelkästään tunteilla, vaan tilan antamista useille mahdollisille näkökulmille.

 

Heidi aloitti Kelan myöntämän kolmen vuoden kognitiivisen psykoterapiajakson vuonna 2011. Vuodesta 2017 alkaen Heidi alkoi tutkia kehollisuutta, kehoyhteyttä, hermoston toimintaa sekä omia tunteitaan, tarpeitaan ja rajojaan. Nämä asiat kuvaavat hänen työskentelynsä vaiheita, mutta niiden perusteella ei tarvitse tehdä oletuksia siitä, että yksi vaihe selittäisi toisen tai että kokemus olisi samanlainen kaikille. Kehon ja mielen yhteyttä voi lähestyä omasta tilanteesta käsin: huomata, mikä tuntuu merkitykselliseltä, ja sanoittaa havaintoja ilman kiirettä ratkaista niitä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että pysähdytään tuntemuksen äärelle ja pohditaan, mitä itse tarvitset juuri siinä tilanteessa. Joskus riittää, että tunnistaa reaktion; joskus keskustelussa voi löytyä uusi tapa toimia. Molemmissa tapauksissa huomio säilyy omassa kokemuksessa, eikä yksittäisestä kehollisesta tuntemuksesta tehdä diagnoosia. Valmennuksen rajat ja oma turvallisuuden tunne ovat osa tätä työskentelyä.

 

Neurotransformation by Tanja

 

Neurotransformation by Tanja tarjoaa valmennusta, jossa voit tutkia hermoston, tunteiden ja kehollisten reaktioiden yhteyksiä. Kun olet jo saanut käsityksen siitä, miten läsnäolo ja omien toimintamallien tarkastelu voivat auttaa, valmennus voi tukea niiden soveltamista arjessa.

 

Valmennuksessa perehdytään hermoston, hormonien ja kiintymyssuhdekuvioiden toimintaan sekä harjoitellaan kehollisia harjoituksia ja työkaluja. Unelmien hermostovalmennus, RAKKAUS Bootcamp, Nähdyksi ja kuulluksi sekä Se päättyy minuun tarjoavat erilaisia tapoja lähestyä omaa muutosta. Sopiva lähtökohta riippuu siitä, mitä haluat ymmärtää itsessäsi ja millaisia toimintamalleja tarkastella.

 

Jos haluat tutkia kehon ja mielen yhteyttä ammattilaisen ohjauksessa, ota yhteyttä Neurotransformation by Tanjaan ja kerro, mitä toivot valmennukselta.

 

Ota seuraava askel kohti uudenlaista arkea

 

Muutos voi alkaa kysymyksestä: mitä haluat elämässäsi kohdata toisin? Kun tuot kysymyksen valmennukseen, työskentely saa suoraan arkeesi liittyvän suunnan. Kehon ja mielen yhteyttä käsittelevään valmennukseen ei tarvitse tulla valmiiden vastausten kanssa. Riittää, että olet valmis tutkimaan, mikä sinussa kaipaa huomiota.

 

Voit kertoa valmentajalle esimerkiksi toistuvasta toimintamallista tai tilanteesta, jossa olosi tuntuu ristiriitaiselta. Keskustelun pohjalta voitte tutkia, millainen työskentely tukisi tavoitettasi. Kun seuraava askel tuntuu omalta, uusille valinnoille voi avautua tilaa arjessa.

 

Jos haluat pohtia, millainen valmennus tukisi sinua, ota yhteyttä Neurotransformation by Tanjaan. Sinun ei tarvitse tietää vielä koko polkua. Yksi rehellinen lähtökohta riittää.

 

Usein kysyttyä kehon ja mielen yhteydestä

 

Kehon ja mielen yhteys, miten valmennus auttaa hyödyntämään sitä arjessa?

 

Valmennus auttaa huomaamaan, millaiset tilanteet vaikuttavat oloosi ja valintoihisi. Voit esimerkiksi tarkastella, mitä sinussa tapahtuu ennen kuin suostut tehtävään, johon et haluaisi sitoutua. Kun tunnistat tilanteen ja oman tarpeesi, voit harjoitella uudenlaista vastausta. Näin oivallus muuttuu arjen valinnaksi eikä jää vain keskustelussa syntyneeksi ajatukseksi.

 

Mielen ja kehon yhteys, miksi kehosi kuuntelee ajatuksiasi?

 

Ajatukset vaikuttavat siihen, miten tulkitset ympäristöä ja reagoit siihen. Jos odotat vaikeaa keskustelua, voit huomata hengityksesi muuttuvan tai leukaperiesi kiristyvän jo ennen tapaamista. Kehon reaktio ei kuitenkaan todista ajatusta oikeaksi, vaan kertoo kokemuksestasi juuri siinä hetkessä. Valmennuksessa voit opetella erottamaan tilanteen, siitä syntyvän tulkinnan ja oman reaktiosi.

 

Miksi hankkia valmentaja?

 

Valmentaja tuo tilanteeseesi ulkopuolisen näkökulman ja auttaa pohtimaan, mitä tuttu reaktio yrittää ratkaista. Jos vältät vaikeaa keskustelua, voitte esimerkiksi tutkia, mitä pelkäät tapahtuvan ja mitä haluaisit sanoa. Valmentaja ei tee muutosta puolestasi, vaan auttaa jäsentämään tavoitteen ja löytämään sinulle sopivia tapoja edetä.

 

Miten valmennus auttaa hyödyntämään kehon ja mielen yhteyttä omassa arjessani?

 

Voit valita valmennuksessa yhden toistuvan arjen tilanteen tarkasteluun, kuten työpäivän päättymisen tai vaikean päätöksen. Ohjaajan kanssa selvität, mitä tavoittelet ja millainen toimintatapa tukisi tavoitettasi paremmin. Myöhemmin voitte palata siihen, mitä kokeilit ja mitä huomasit. Näin työskentely liittyy omaan elämääsi yleisten neuvojen sijaan.

 

Mitä tapaamisissa konkreettisesti tapahtuu?

 

Tapaamisessa voit kertoa tilanteesta, jonka haluat ymmärtää paremmin. Ohjaaja voi kysyä, mitä ajattelit, tunsit ja miten reagoit. Työskentelyyn voi kuulua aiheeseesi liittyvä kehollinen harjoitus tai pohdintatehtävä. Lopuksi voit sanoittaa, mikä jäi mieleesi ja mitä haluat tutkia seuraavaksi.

 

Olen kiinnostunut, miten edetään?

 

Aloita kirkastamalla, mitä haluaisit käsitellä valmennuksessa. Voit kuvata esimerkiksi toistuvaa ihmissuhdetilannetta, ylivireyttä tai tunnetta siitä, että omat tarpeesi jäävät sivuun. Neurotransformation by Tanjan valmennuksista voit tutustua esimerkiksi Unelmien hermostovalmennukseen, RAKKAUS Bootcampiin ja Nähdyksi ja kuulluksi -valmennukseen. Tavoitteesi auttaa hahmottamaan, mikä lähestymistapa tuntuu omalta.

 

Millaisia kehon ja mielen yhteyteen perustuvia valmennusmenetelmiä on?

 

Menetelmiin voi kuulua keskustelua, kehollisia harjoituksia sekä hermoston, hormonien ja kiintymyssuhdekuvioiden tarkastelua. Työskentelyssä voidaan käyttää myös neurolingvistiseen ohjelmointiin perustuvaa mielikuvatyöskentelyä. Harjoitus valitaan sen mukaan, mitä haluat ymmärtää tai muuttaa. Ihmissuhteisiin liittyvässä teemassa voidaan esimerkiksi tutkia, miten aiemmat odotukset vaikuttavat nykyisiin valintoihin.

 

Miten kehon ja mielen valmennus käytännössä etenee?

 

Työskentely lähtee tavoitteestasi ja tilanteista, joissa kaipaat muutosta. Tapaamisissa voit tarkastella esiin nousevia ajatuksia, tunteita ja kehollisia kokemuksia. Niiden pohjalta hahmottuvat käsiteltävät teemat ja niihin sopivat harjoitukset. Eteneminen muotoutuu työskentelyn aikana, kun huomaat, mikä tukee sinua ja mitä haluat tutkia seuraavaksi.

 
 
 

Kommentit


bottom of page