top of page

Somaattinen valmennus ahdistukseen ja kehon rauhoittamiseen

2 päivää sitten
11 min käytetty lukemiseen

Somaattinen valmennus ahdistukseen sopii sinulle, jos haluat tarkastella ahdistusta ajatusten lisäksi kehon tuntemusten, hengityksen ja tunteiden kautta. Kehollinen työskentely voi auttaa huomaamaan, miten jännitys näkyy arjessasi ja mitkä keinot tukevat palautumista. Se ei kuitenkaan korvaa terveydenhuollon apua, jos ahdistus pitkittyy tai heikentää toimintakykyäsi.

 

Ehkä olet jo yrittänyt järkeillä oloasi paremmaksi, mutta keho käy silti ylikierroksilla. Se ei tarkoita, että tekisit jotain väärin. Ahdistus tuntuu usein myös kehossa, joten pelkkä ymmärtäminen ei aina riitä. Voit tarvita tilaa huomata, mitä sinussa tapahtuu ja miten voit kohdata kokemuksesi turvallisesti.

 

Tässä artikkelissa saat käsityksen siitä, kenelle somaattinen valmennus voi sopia ja mitä siinä käytännössä tarkastellaan. Käymme läpi kehotietoisuuden, hengityksen ja tunnetyöskentelyn yhteyttä ahdistukseen sekä sitä, milloin valmennuksen rinnalle tarvitaan muuta tukea. Näin voit arvioida, tuntuuko kehollinen lähestymistapa luontevalta seuraavalta askeleelta.

 

 

Sisällysluettelo

 

 

Valmennuksen soveltuvuus stressiin, uupumukseen ja palautumiseen

 

Somaattinen valmennus voi auttaa tarkastelemaan stressiä kehollisten kokemusten kautta. Työpäivän jälkeinen levottomuus voi esimerkiksi kertoa kuormituksesta.

 

Krooninen stressi ja ylivireys

 

Krooninen stressi on pitkittynyttä kuormitusta, josta palautuminen jää vajaaksi. Ylivireydessä keho pysyy valppaana, vaikka työpäivä olisi jo ohi. Saatat huomata hartioiden jännittyvän, ajatusten kiertävän tai unen vaikeutuvan. Ahdistukseen voi liittyä myös fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta, hikoilua, vapinaa, huimausta ja lihaskireyttä. Nämä tuntemukset voivat säikäyttää, mutta niitä voi tarkastella osana omaa kokemustasi.

 

Somaattinen valmennus ahdistukseen voi sopia, kun haluat tunnistaa, miten stressi vaikuttaa kehoosi ja arkeesi. Valmentaja voi auttaa huomaamaan esimerkiksi tilanteet, joissa hengitys muuttuu pinnalliseksi tai keho jännittyy ennen vaikeaa keskustelua. Työ ei rajoitu oireiden nimeämiseen: yhdessä voidaan tarkastella myös kuormittavia tilanteita ja palautumiseen vaikuttavia toimintatapoja. Näin voit huomata tunteita ja kehollisia reaktioita ilman, että niitä täytyy heti selittää pois.

 

Uupumuksen yhteydessä valmennuksessa voidaan tarkastella kuormituksen merkkejä ja arjen vaatimuksia. Työtehtävien kasaantuminen, taukojen väliin jääminen tai jatkuva huoli voivat kertoa stressin kasautumisesta. Valmennus ei lupaa poistaa kuormitusta, mutta voi auttaa selkeyttämään, mitä muutoksia arjessa kannattaa tavoitella. Pienikin havainto, kuten jännittyminen ennen sähköpostin avaamista, voi avata uuden näkökulman.

 

Hakeudu terveydenhuollon ammattilaisen arvioon, jos ahdistus pitkittyy, heikentää toimintakykyä tai siihen liittyy välttämistä, lamaavaa pelkoa tai toistuvia paniikkikohtauksia. Ahdistuneisuuteen voi liittyä myös fyysinen sairaus tai lääkkeen haittavaikutus. Hankalaa, toistuvaa tai itsepintaisesti jatkuvaa ahdistusta hoidetaan keskusteluhoidoilla, psykoterapioilla ja lääkkeillä. Valmennus ei korvaa näitä hoitoja.

 

Stressin purkaminen ja tasapainottaminen

 

Stressin tasapainottaminen tarkoittaa kuormituksen tunnistamista ja palautumista tukevien keinojen löytämistä. Tavoitteena ei ole pysyä koko ajan rauhallisena. Tärkeämpää on joustavuus: huomaatko kuormituksen ja löydätkö tilanteeseen sopivan tavan palautua?

 

Valmennuksessa voidaan tarkastella, mitä tapahtuu ennen stressireaktiota, sen aikana ja sen jälkeen. Rajojen asettaminen voi olla vaikeaa, vaikka huomaisit kehossasi jännitystä jo ennen kuin suostut pyyntöön. Valmentaja voi auttaa tutkimaan tätä tapahtumaketjua ja etsimään sinulle sopivia ratkaisuja. Tarkoitus ei ole antaa kaikille samoja neuvoja: yhdelle palautumista tukee työpäivän rajaaminen, toiselle kuormittavan tilanteen sanoittaminen.

 

Stressin käsittely voi tarkoittaa myös sitä, ettei ahdistusta väistetä automaattisesti. Välttely saattaa helpottaa oloa hetkeksi, mutta pitkällä aikavälillä se voi kaventaa elämää. Valmennuksessa voidaan tutkia, mikä olisi turvallinen ja mahdollinen tapa kohdata kuormittava tilanne vähitellen. Vaikean keskustelun valmistelu voi esimerkiksi auttaa tunnistamaan omat rajat ja tarpeet.

 

Riittävä uni ja liikkuminen tukevat palautumista. Kohtalainen tai voimakas fyysinen aktiivisuus voi helpottaa ahdistusta, ja unettomuus voi lisätä sitä. Runsasta kofeiinia ja päihteiden käyttöä kannattaa välttää, sillä ne voivat pahentaa ahdistuneisuutta. Valmennuksessa näitä arjen valintoja voidaan tarkastella oman tilanteesi kannalta. Olennaista on löytää muutos, joka tukee palautumista eikä lisää vaatimuksia.

 

Somaattisen valmennuksen kehon ja mielen yhteys

 

Somaattisen valmennuksen hinta Suomessa riippuu valmennuksen muodosta, kestosta ja sisällöstä. Kustannus selviää palveluntarjoajan hinnastosta. Luotettava valmentaja kertoo selkeästi työskentelyn tavoitteista ja rajoista sekä siitä, miten valmennuksessa huomioidaan kehosi ja elämäntilanteesi.

 

Kehon tuntemusten ja tunteiden kuuntelu

 

Kehon ja tunteiden kuuntelu tarkoittaa tuntemusten huomaamista ilman, että niitä tulkitsee heti oikeiksi tai vääriksi. Valmennuksessa voidaan tarkastella esimerkiksi tilannetta, jossa myönnyt pyyntöön mutta huomaat hartioidesi kiristyvän. Kehon reaktio ei yksin ratkaise, mitä sinun pitäisi tehdä, mutta se voi auttaa tunnistamaan, mitä koet ja tarvitset.

 

Ajatusten rinnalle tulee tietoa hengityksestä, asennosta ja tunteista. Valmentaja voi kysyä, mitä huomaat kehossasi vaikean keskustelun aikana ja millaisia ajatuksia tunne herättää. Näin huomio ei jää vain tapahtuman selittämiseen. Voit alkaa erottaa esimerkiksi pelon, pettymyksen ja väsymyksen toisistaan, vaikka ne tuntuisivat aluksi samalta levottomuudelta.

 

Tunteen nimeäminen ei tarkoita, että sen syy selviää heti. Jos huomaat jännitystä ennen läheiselle vastaamista, valmennuksessa voidaan tarkastella tapahtumaa, ajatusta ja kehollista reaktiota rinnakkain. Tämä voi tehdä näkyväksi toistuvia toimintatapoja, kuten automaattista suostumista tai vetäytymistä. Kehon viesti täydentää mielen pohdintaa, ei korvaa sitä.

 

Kehon ja hermoston tutkiminen

 

Kehon ja hermoston tutkiminen tarkoittaa omien reaktioiden tarkastelua osana kokonaisuutta. Somaattisessa valmennuksessa huomioidaan ajatusten lisäksi kehon tuntemukset, tunteet ja hengitys. Voit esimerkiksi tarkkailla, miten hengityksesi tai asentosi muuttuu puhuessasi työtilanteesta, jossa koet epävarmuutta. Yksittäinen tuntemus ei ole diagnoosi eikä kerro yksin, mitä sinun tulisi tehdä.

 

Hermoston ymmärtäminen voi auttaa huomaamaan, miten kuormittava tilanne vaikuttaa omaan kokemukseesi. Valmentaja voi ohjata pysähtymään tietyn aiheen äärelle ja huomaamaan, mitä kehossa tapahtuu juuri silloin. Jos puhe vaikeasta valinnasta herättää puristusta rinnassa tai levottomuutta, havaintoa voidaan tarkastella yhdessä muun tilanteesta saadun tiedon kanssa.

 

Kehon kuunteleminen voi tukea päätöksentekoa, kun yhdistät sen viestit omiin arvoihisi, tarpeisiisi ja olosuhteisiisi. Jos harkitset työtehtävästä kieltäytymistä, kehollinen jännitys voi kertoa asian kuormittavan sinua, mutta se ei yksin osoita, mikä päätös on oikea. Valmennuksessa voidaan tutkia, liittyykö reaktio esimerkiksi rajojen asettamiseen, epävarmuuteen vai aiempaan kokemukseen. Päätös rakentuu kokonaisvaltaisemmasta ymmärryksestä, ei yhdestä kehon signaalista.

 

Kehon kuunteleminen tuo päätöksentekoon yhden näkökulman lisää. Kun huomaat samassa tilanteessa sekä mielesi perustelut että kehosi reaktion, ristiriita voi tulla ymmärrettävämmäksi. Työn hyväksyminen voi esimerkiksi tuntua järkevältä, vaikka ajatus siitä herättäisi voimakasta vastustusta. Valmentaja auttaa tutkimaan tätä eroa ja muuttamaan havainnot käytännönläheiseksi ymmärrykseksi. Keho, mieli ja tunteet eivät tällöin kilpaile päätöksestä, vaan täydentävät kuvaa tilanteestasi.

 

Kehollisten harjoitteiden ja tunnetyöskentelyn yhdistäminen

 

Kehollisessa työskentelyssä tunteita tarkastellaan liikkeen, hengityksen ja läsnäolon avulla. Valmentaja auttaa muuttamaan havaintoja konkreettisiksi toimintatavoiksi arjessa.

 

Kehollinen läsnäolo ja harjoitteet

 

Kehollinen läsnäolo tarkoittaa huomion suuntaamista siihen, mitä kehossa tapahtuu juuri nyt. Se voi auttaa tunnistamaan tunteen ja reaktion ennen kuin niistä tulee automaattista toimintaa. Valmentaja voi ohjata esimerkiksi maadoittumiseen tai pieneen liikkeeseen, jos keskustelu herättää jännitystä.

 

Harjoitus voi lähteä konkreettisesta tilanteesta. Jos sinun on vaikea sanoa ei, valmentaja voi tutkia kanssasi, miten asento, äänenkäyttö tai etäisyys liittyvät rajojen ilmaisuun. Voitte kokeilla erilaisia tapoja ilmaista sama raja ja huomata, miltä ne tuntuvat. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä omista reaktioistasi, ei pakottaa sinua tiettyyn suoritukseen.

 

Tunnetyöskentely antaa harjoitukselle merkityksen. Jos huomaat esimerkiksi pelkoa ennen vaikeaa keskustelua, valmentaja voi auttaa nimeämään tunteen ja tarkastelemaan sen yhteyttä keholliseen reaktioon. Tunteen sivuuttamisen sijaan sitä tutkitaan turvallisesti ja suhteessa tilanteeseen. Näin kehollinen havainto ja sanoitettu kokemus tukevat toisiaan.

 

Somaattisia menetelmiä voidaan käyttää myös lyhytterapiassa, jossa työskentely voi sisältää hengitys-, maadoittumis- ja asentoharjoituksia sekä kokemuksen yhteistä reflektointia. Valmennus ja lyhytterapia eivät kuitenkaan ole sama palvelu. Ahdistukseen liittyvässä valmennuksessa harjoitteet voivat auttaa tarkastelemaan arjen toimintatapoja ja voimavarojen käyttöä. Vaikeita oireita voidaan käsitellä myös terveydenhuollon tarjoamassa hoidossa.

 

Harjoittelun ja muutoksen ylläpidon tukeminen valmennuksessa

 

Muutoksen ylläpito tarkoittaa uusien havaintojen ja toimintatapojen pitkäjänteistä harjoittelua. Se on tärkeää, koska yksittäinen oivallus ei vielä muuta tuttua reaktiota kiireisessä arjessa. Valmentaja auttaa sovittamaan harjoittelun tavoitteisiisi ja elämäntilanteeseesi.

 

Valmennustapaamisessa voidaan keskittyä yhteen tilanteeseen, jossa haluat toimia toisin. Jos huomaat esimerkiksi suostuvasi ylimääräisiin tehtäviin, valmentaja voi auttaa tutkimaan, mitä tapahtuu ennen kuin myönnyt. Sen jälkeen voitte harjoitella tilanteeseen sopivaa rajojen ilmaisua kehollisesti ja sanallisesti. Arjen kokemukset tarjoavat seuraavalla tapaamisella aiheita yhteiseen tarkasteluun.

 

Säännöllinen harjoittelu tukee oppimista paremmin kuin satunnainen suuri ponnistus. Harjoittelun voi liittää tuttuihin tilanteisiin, kuten palautteen vastaanottamiseen tai läheiselle vastaamiseen. Valmentaja auttaa huomaamaan, mikä tuntui mahdolliselta ja missä vanha toimintatapa palasi. Tavoitteena ei ole täydellinen onnistuminen, vaan oman reaktion tunnistaminen ja seuraavan askeleen tietoisempi valinta.

 

Harjoittelun sisältö voi muuttua, kun ymmärrys omista tarpeistasi tarkentuu. Rajojen asettamisen harjoittelusta voidaan esimerkiksi siirtyä siihen, miten kohtaat toisen pettymyksen hylkäämättä omia tarpeitasi. Valmentaja tukee muutoksen soveltamista arkeen ja auttaa tunnistamaan toimivia keinoja. Näin keholliset harjoitteet, tunnetyöskentely ja käytännön toiminta muodostavat yhtenäisen prosessin.

 

Somaattiseen valmennukseen voidaan yhdistää kehollisia harjoitteita, hermoston ymmärtämistä, tunnetyöskentelyä sekä ratkaisukeskeistä valmennusta, positiivista psykologiaa ja intuitiivisia ja luovia menetelmiä. Somaattisen coachingin aiheita voivat olla itsetunnon vahvistaminen, rajojen ja itsensä ilmaisemisen harjoittelu, elämänmuutoksissa navigointi sekä stressin ja ylikuormituksen käsittely. Näitä teemoja voidaan tutkia yhdessä sen kanssa, millaisia tuntemuksia ja reaktioita ne herättävät. Kehotietoisessa valmennuksessa maadoittumisharjoitus voi auttaa tunteiden tunnistamisen ja tuntemisen harjoittelussa.

 

Rajoja voidaan harjoitella asennon, äänen, liikkeen tai etäisyyden avulla tai tekemällä konkreettinen rajaharjoitus. Somaattiseen coachingiin voi kuulua myös hengityksen tarkkailua, pysähtymistä, tietoista läsnäoloa ja kehollisia ankkureita. Harjoittelun tapa voidaan sovittaa siihen, mikä tuntuu tilanteessa mahdolliselta ja merkitykselliseltä. Tietoisen läsnäolon harjoituksia ja rentoutusmenetelmiä on koettu hyödyllisiksi ahdistuksen omahoidossa. Ne voivat auttaa pysähtymään kokemuksen äärelle ja huomaamaan, mitä kehossa ja tunteissa tapahtuu.

 

Somaattinen valmennus ahdistukseen

 

Somaattisen valmennuksen kehollinen ja kokemuksellinen lähestymistapa

 

Somaattisessa työskentelyssä kehon kokemuksia tarkastellaan ajatusten ja tunteiden rinnalla. Se auttaa huomaamaan, miten reaktiot vaikuttavat arjen valintoihin ja toimintaan.

 

Jännitteiden ja automaattisten reaktioiden tutkiminen

 

Kehollisten jännitteiden tutkiminen tarkoittaa toistuvien tuntemusten ja reaktioiden huomaamista. Se voi auttaa tunnistamaan toimintatapasi ennen kuin ehdit pysähtyä valitsemaan. Saatat esimerkiksi pidättää palaverissa hengitystäsi ja nyökytellä, vaikka olisit eri mieltä. Valmennuksessa voidaan tutkia, mitä ajatuksia ja tunteita tilanteeseen liittyy ja millaisia vaihtoehtoja sinulla on.

 

Automaattinen reaktio ei yksin paljasta, mistä se johtuu. Siksi sitä tarkastellaan suhteessa tilanteeseen ja omaan kokemukseesi. Valmentaja voi pyytää sinua kuvailemaan, mitä kehossasi tapahtuu, kun puhut esimerkiksi ristiriidasta läheisen kanssa. Jännittyneet hartiat, katseen väistäminen tai nopea puhe voivat tarjota tutkittavaa. Tarkoitus ei ole tulkita merkkejä puolestasi, vaan lisätä ymmärrystä omasta toimintatavastasi.

 

Ahdistus ja levottomuus kehossa

 

Ahdistus ja levottomuus voivat tuntua kehossa monin tavoin. Sydämentykytys, hengenahdistus, vapina, huimaus ja lihaskireys voivat esimerkiksi liittyä ahdistuneisuuteen. Somaattisessa valmennuksessa voit opetella huomaamaan, milloin tällaiset kokemukset alkavat ja miten ne muuttuvat eri tilanteissa. Kehon tuntemukset ovat osa kokemustasi, mutta ne eivät yksin kerro oireen syytä.

 

Valmennuksessa voidaan yhdistää kehon havainnointi tilanteen sanoittamiseen. Jos levottomuus voimistuu ennen puhelua, valmentaja voi auttaa tutkimaan siihen liittyviä ajatuksia ja tunteita. Voitte pohtia, mitä pelkäät tapahtuvan ja miten kehosi reagoi. Näin voit saada tarkemman kuvan reaktiostasi ilman, että sivuutat sen tai selität sitä heti pois.

 

Somaattinen valmennus voi tukea ahdistuksen kanssa työskentelyä auttamalla tunnistamaan kehollisia reaktioita ja toistuvia toimintamalleja. Se ei ole psykoterapiaa eikä muuta ahdistuksen hoitoa, vaan valmennuksellista työskentelyä arjen tavoitteiden ja kokemusten parissa.

 

Rajojen asettaminen kehollisesti

 

Rajojen kehollisessa harjoittelussa tutkitaan rajojen ilmaisua asennon, äänen, liikkeen tai etäisyyden avulla. Se voi auttaa huomaamaan, miltä oma tila tuntuu ja miten ilmaiset tarpeitasi. Valmentaja voi esimerkiksi pyytää sinua harjoittelemaan kieltäytymistä eri äänenvoimakkuuksilla ja havainnoimaan, mikä tuntuu luontevalta.

 

Harjoituksessa voidaan tarkastella sekä sanoja että kehon toimintaa. Jos sanot hyväksyväsi lisätehtävän mutta huomaat vetäytyväsi tai jännittyväsi, ristiriitaa voi tutkia rauhassa. Valmentaja auttaa tunnistamaan, mikä tekee rajan ilmaisemisesta vaikeaa ja millainen tapa tuntuu mahdolliselta. Kehon reaktio ei päätä puolestasi, vaan täydentää pohdintaa.

 

Kehollinen työskentely ja hoitomuotojen erot

 

Kehollisessa työskentelyssä kehon kokemukset huomioidaan valmennuksessa tai hoidossa. Somaattinen valmennus keskittyy tavoitteisiin, toimintatapoihin ja kehollisiin havaintoihin, kun taas psykoterapia ja muut hoidot vastaavat toisenlaisiin tarpeisiin. Pitkittyvä tai toimintakykyä heikentävä ahdistus voi edellyttää terveydenhuollon arviota ja hoitoa.

 

Somaattisen valmennuksen vaikuttavuutta ahdistuksen hoitona ei voi päätellä pelkästään siinä käytettävistä harjoitteista. Kehollinen harjoitus voi olla osa työskentelyä, mutta se ei yksin osoita hoitovaikutusta. Valmennusta ei siksi pidä esittää psykoterapian, keskusteluhoidon tai lääkityksen korvaajana. Jos kehollisen aiheen käsittely pahentaa oireita, työskentelyä voidaan hidastaa ja huomio palauttaa siihen, mikä tuntuu tilanteessa turvalliselta.

 

Kehotietoisuus- ja hengitysharjoitukset

 

Kehotietoisuus- ja hengitysharjoituksissa valmentaja ohjaa huomaamaan, mitä kehossasi tapahtuu eri tilanteissa. Harjoituksissa voidaan yhdistää hengityksen ja liikkeen havainnointi ympäristön tarkkailuun. Tavoitteena ei ole tehdä tekniikkaa oikein, vaan saada työkaluja oman kokemuksen tutkimiseen ja arjen tilanteiden käsittelyyn.

 

Valmentaja voi aloittaa havainnoimalla kanssasi hengityksen rytmiä keskustelun aikana. Hän voi kysyä, muuttuuko hengityksesi, kun puhut kiireestä tai vaikeasta päätöksestä. Huomio voi siirtyä myös hartioiden jännitykseen, jalkojen tuntemuksiin tai ympäristön kokemiseen. Näin kehollisia tuntemuksia voidaan tarkastella ajatusten ja tunteiden rinnalla.

 

Hengityksen tarkkailu ei aina tunnu sopivalta tai rauhoittavalta. Silloin valmentaja voi suunnata huomion esimerkiksi huoneen ääniin, katseen liikkeeseen tai siihen, miltä jalat tuntuvat lattiaa vasten. Harjoitusta voidaan muuttaa tilanteen mukaan. Tärkeintä on huomata, mitä sinussa tapahtuu, eikä pakottaa kokemusta tiettyyn suuntaan.

 

Liike voi auttaa tutkimaan, miten keho reagoi eri tilanteisiin. Valmentaja voi ohjata kokeilemaan esimerkiksi seisomista, istumista tai käsien liikuttamista keskustelun lomassa. Jos puhut rajojen asettamisesta, voitte tarkastella, millainen asento tai ele tuntuu luontevalta. Harjoituksen jälkeen valmentaja auttaa sanoittamaan havaintosi ja pohtimaan, miten ne liittyvät käsiteltävään aiheeseen.

 

Maadoittumiseen voi kuulua ympäristön ja eri aistien havainnointia. Neljän elementin harjoituksessa huomio suunnataan maahan, ilmaan, veteen ja tuleen. Valmentaja voi käyttää näitä mielikuvia keskustelussa esimerkiksi vakauden, hengityksen, tunteiden liikkeen tai sisäisen energian tutkimiseen. Kyse on kokemuksen ohjatusta tarkastelusta, ei siitä, että harjoituksen pitäisi tuottaa jokin tietty tunne.

 

Hengitysharjoitus voi tarkoittaa luonnollisen hengitysrytmin huomaamista, ei hengityksen muuttamista. Valmentaja voi auttaa havainnoimaan, mitä keskustelussa tapahtuu, kun pysähdyt hengityksesi äärelle. Jos tarkkailu lisää epämukavuutta, huomio voidaan siirtää liikkeeseen tai ympäristön turvallisuutta vahvistaviin havaintoihin. Näin työskentely etenee kokemuksesi ehdoilla.

 

Harjoitukset ovat hyödyllisiä, kun ne liittyvät omaan tavoitteeseesi. Jos haluat toimia työpalaverissa toisin, valmentaja voi auttaa tutkimaan kehollisia merkkejä, jotka liittyvät puheenvuoron ottamiseen. Tapaamisessa tehty havainto yhdistetään konkreettiseen arjen tilanteeseen. Tavoitteena on ymmärtää reaktiota ja löytää siihen sopivia toimintatapoja, ei luvata oireiden poistumista.

 

Kun haluat tutkia kehotietoisuutta ja hengitystä ammattilaisen ohjauksessa, tutustu valmennuksen vaihtoehtoihin.

 

Näiden harjoitusten avulla opit tunnistamaan kehosi viestejä ja tekemään tietoisempia valintoja, joita voit tarkastella myöhemmin arjessasi. Somaattisessa valmennuksessa voidaan havainnoida hengityksen rytmiä, nimetä kehotuntemuksia ja tarkastella liikettä tai elettä. Havaintoja voi käsitellä keskustelun rinnalla: voit kuvailla omin sanoin, mitä huomasit ja mikä tuntui merkitykselliseltä. Kokemukselle ei tarvitse heti löytää selitystä. Huomion kohde voi olla pieni ja konkreettinen, kuten hengityksen kulku tai kokeilemasi ele. Näin harjoite auttaa tutkimaan kokemusta, eikä anna valmista vastausta siihen, miten sinun pitäisi toimia.

 

Neurotransformation by Tanja -palveluun voi kuulua kehotietoisuusharjoituksia, kuten hengitystekniikoita ja kehotuntemusten havainnointia. Somaattisen valmennuksen harjoituksissa voidaan käyttää liikettä, hengitystä ja ympäristön turvallisuuden merkkien tunnistamista. Maadoittumiseen voi sisältyä neljän elementin harjoitus, jossa huomioidaan maa, ilma, vesi ja tuli. Harjoitus valitaan sen mukaan, mikä tuntuu tilanteessa mahdolliselta: huomio voi olla kehossa, ympäristössä tai liikkeessä. Voit pohtia valmentajan kanssa, millainen havainnointi sopii sinulle ja miten harjoituksen kokemukset liittyvät tavoitteeseesi. Näin harjoittelu pysyy yhteydessä siihen, mitä haluat tutkia.

 

Neurotransformation by Tanja

 

Neurotransformation by Tanja tarjoaa neurotransformaatiovalmennusta, jossa voit tutkia hermoston toimintaa ja kehollisia toimintatapojasi. Jos haluat ymmärtää stressireaktioitasi paremmin ja harjoitella uusia tapoja kohdata arjen tilanteita, Unelmien hermostovalmennus voi sopia jatkoksi tähän pohdintaan. Valmennuksessa käsitellään hermostoa, tunteita ja kiintymyssuhdekuvioita sekä harjoitellaan kehollisia työkaluja.

 

Jos kaipaat tukea esimerkiksi ihmissuhteisiin tai omien tarpeidesi sanoittamiseen, tarjolla ovat myös RAKKAUS Bootcamp ja Nähdyksi ja kuulluksi. Valmennus ei ole psykoterapiaa eikä lääketieteellistä hoitoa. Jos ahdistus pitkittyy tai rajoittaa toimintakykyäsi, hae terveydenhuollon ammattilaisen arviota valmennuksen rinnalle.

 

Jos haluat pohtia, millainen valmennus sopii tilanteeseesi, ota yhteyttä Neurotransformation by Tanjaan.

 

Anna muutokselle tilaa alkaa

 

Seuraavan askeleen ottaminen ei edellytä, että osaat jo selittää kaiken, mitä sinussa tapahtuu. Riittää, että huomaat yhden tilanteen, jossa haluaisit suhtautua itseesi tai ahdistukseesi toisin. Voit aloittaa pohtimalla, kaipaatko tukea kehollisten reaktioiden ymmärtämiseen, arjen valintoihin vai omien tarpeidesi ilmaisemiseen.

 

Somaattinen valmennus ahdistukseen voi tarjota tilan tutkia näitä kysymyksiä yhdessä ja etsiä sinulle sopivia tapoja edetä. Jos ahdistus pitkittyy, rajoittaa arkeasi tai tuntuu ylivoimaiselta, terveydenhuollon tuki on tärkeää. Valmennus ei korvaa hoitoa, mutta voi auttaa syventämään omaa ymmärrystäsi.

 

Sinun ei tarvitse odottaa täydellistä varmuutta ennen kuin pyydät tukea. Voit kertoa, mitä toivot työskentelyltä ja millainen muutos tuntuisi merkitykselliseltä. Ota yhteyttä Neurotransformation by Tanjaan, jos haluat pohtia seuraavaa askeltasi. Pienikin rehellinen havainto voi avata uuden suunnan.

 

Usein kysyttyä somaattisesta valmennuksesta

 

Kenelle valmennus sopii?

 

Valmennus voi sopia sinulle, jos haluat tutkia arjen toimintatapojasi ja löytää uusia tapoja edetä tavoitteissasi. Se voi olla ajankohtaista esimerkiksi silloin, kun lykkäät toistuvasti tärkeää päätöstä tai mukaudut muiden odotuksiin. Valmennuksessa tarkastellaan kokemuksiasi ja pohditaan, millainen muutos olisi sinulle merkityksellinen. Jos ahdistus lamaannuttaa tai arjessa pärjääminen vaikeutuu, hae myös terveydenhuollon ammattilaisen apua.

 

Miltä somaattinen valmennus näyttää käytännössä?

 

Tapaamisessa keskitytään tilanteeseen, johon haluat uuden näkökulman, ja valmentaja auttaa tarkentamaan tavoitettasi. Jos sinun on esimerkiksi vaikea tuoda omaa näkemystäsi esiin työssä, voitte tutkia, mikä tekee puhumisesta haastavaa. Valmentaja voi pyytää sinua kuvailemaan kokemustasi ja pohtimaan vaihtoehtoisia toimintatapoja. Tapaamisen lopuksi voitte sopia, minkä oivalluksen viet arkeesi. Työskentelyn sisältö muotoutuu tavoitteesi ja tilanteesi mukaan.

 

Mitä somaattinen valmennus tarkoittaa ahdistuksen hoidossa?

 

Somaattinen valmennus ei ole ahdistuksen lääketieteellistä hoitoa, vaan valmennuksellista kokemusten ja arjen toiminnan tarkastelua. Se voi auttaa huomaamaan, millaiset tilanteet liittyvät ahdistukseen ja miten haluat niissä toimia. Valmennuksessa voidaan käsitellä esimerkiksi huolen vaikutusta päätöksiisi tai ihmissuhteisiisi. Pitkittyvän tai toimintakykyä heikentävän ahdistuksen hoito kuuluu terveydenhuoltoon. Valmennus ei korvaa psykoterapiaa tai muuta hoitoa.

 

Millaisia somaattisen valmennuksen harjoituksia ahdistukseen käytetään?

 

Harjoituksissa voidaan havainnoida hengitystä, liikettä tai asentoa. Valmentaja voi esimerkiksi ohjata tutkimaan, miten olemuksesi muuttuu, kun harjoittelet mielipiteesi sanomista ääneen. Voit myös pysähtyä huomaamaan, mitkä ympäristön piirteet tuntuvat turvallisilta tai rauhoittavilta. Harjoitus valitaan työskentelyn tavoitteen ja sen mukaan, mikä tuntuu sinulle sopivalta. Onnistumista ei tarvitse todistaa tekemällä harjoitusta tietyllä tavalla.

 

Miten valmennusprosessi etenee ja kuinka monta tapaamista tarvitaan?

 

Työskentely alkaa yleensä tavoitteesi ja tilanteesi tarkastelusta. Tapaamisissa voidaan syventää ymmärrystäsi, kokeilla uusia toimintatapoja ja arvioida niiden sopivuutta arkeesi. Tapaamisten sopivaa määrää ei voi määrittää kaikille samalla tavalla: siihen vaikuttavat tavoitteesi, käsiteltävien aiheiden laajuus ja tarvitsemasi tuki muutoksen ylläpitämiseen. Työskentelyn suuntaa voidaan tarkentaa sen mukaan, mikä auttaa sinua etenemään ja mitä haluat vielä tutkia.

 

Frequently Asked Questions

 

Mitä somaattinen valmennus maksaa Suomessa?

 

Valmennuksen hinta riippuu sen muodosta, kestosta ja sisällöstä. Tutustu Neurotransformation by Tanjan valmennusten hinnoitteluun.

 

Miten löytää luotettava somaattinen valmentaja Suomessa?

 

Luotettava valmentaja kertoo selkeästi työskentelyn tavoitteista ja rajoista sekä siitä, miten kehosi ja elämäntilanteesi huomioidaan valmennuksessa.

 
 
 

Kommentit


bottom of page